Kaikilla on oikeus nauttia vedestä
Uimataito ja hyvät vesi- ja jääturvallisuustaidot antavat ihmisille vapauden liikkua vesillä, jäällä ja veden äärellä turvallisesti läpi elämän. Kaikilla on oikeus nauttia vedestä.
Suomessa vietetään paljon aikaa vesillä ja veden äärellä ympäri vuoden. Suomesta löytyykin:
- yli 300 000 kilometriä rantaviivaa
- 2500–3000 uimarantaa
- 250 uimahallia ja kylpylää
- monia muita allastiloja vesiliikuntakäytössä ja
- lähes 250 talviuintipaikkaa.
Uinti ja vesiliikunta kiinnostaa eri ikäisiä ja on aikuisten suosituimpia liikuntamuotoja. Vesi sopii elementtinä kaikenikäisille ja toimintakyvyltään erilaisille ihmisille. Uimahalleissa on vuosittain yli 25 miljoonaa käyntikertaa. Myös veneilyn, vesillä ja jäällä liikkumisen sekä erilaisten vesiliikuntapalveluiden suosio on kasvussa.
Pohjoismaisen määritelmän mukaan Suomessa asuvista kuudesluokkalaisista 76 % ja aikuisista 68 % on uimataitoisia.
Pohjoismaisen uimataidon määritelmän mukaan uimataitoinen on henkilö, joka pudottuaan syvään veteen niin, että pää käy veden alla ja päästyään pinnalle, ui yhtäjaksoisesti 200 metriä, josta 50 metriä selällään.
Suomessa hukkui tapaturmaisesti vuosina 2014–2018 keskimäärin 145 ihmistä vuodessa. Yleisimmin hukkumiset tapahtuvat uimiseen liittyen, vesiliikenteessä tai veteen putoamisen tai liukastumisen sekä jäihin vajoamisen seurauksena.
Hukkumisriskiä kasvattavat:
- heikko toimintakyky ja uimataito
- perussairaudet
- pelastusliivien käyttämättä jättäminen
- päihteet
- lasten jättäminen valvomatta
- sää olosuhteet ja se,
- ettei tunneta vesiympäristöön liittyviä riskejä.
Uimataito on tärkeä taito!
Katso video Uimataito kuuluu kaikille (Youtube- video) (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
HUOM! Uiminen uima-altaassa on erilaista kuin uiminen avovedessä!
Uima-altaiden ja luonnonvesien eroja
Lämpötila: Allasvesi on yleensä lämpimämpää. Luonnonvedet voivat olla hyvinkin kylmiä.
Kirkkaus: Luonnonvedet ovat yleensä sameita. Pohjaan ei välttämättä näy. Veden alle voi kätkeytyä näkymätön vaara (esim. uppotukki, iso kivi).
Sääolosuhteiden vaikutus: Luonnonvesissä tuuli vaikuttaa aallokon korkeuteen ja uimisesta raskaampaa kuin uima-altaissa. Ukonilman aikana uiminen on vaarallista.
Pohjanmuodot: Luonnonvesissä pohjanmuoto vaihtelee, esim. äkkisyvä voi yllättää. Pohja voi olla mutaa, soraa, hiekkaa tms. Luonnonvesissä on usein pohjakasvillisuutta, joiden kosketus voi säikäyttää uimarin, vaikkei olekaan vaarallista.
Hengenpelastajat: Uimahallissa ja maauimalassa on aina uinninvalvoja, joka voi auttaa hätätilanteessa. Myös osa uimarannoista on valvottuja ja siellä on rantapelastaja. Luonnonvesissä uidessa tulee muistaa, että uimaan ei mennä koskaan yksin. Lisäksi on hyvä uida koko ajan rannan lähellä, jotta jalat ylettävät tarvittaessa pohjaan.
Vesillä liikkumisen ABC
Vesillä liikkuessa on hyvä muistaa turvallisuusseikat niin uidessa kuin veneillessä.
Kun olet uimassa
- Älä mene yksin veteen.
- Ui aina rannan lähellä niin, että jalat ylettyvät pohjaan.
- Varmista ennen hyppäämistä, että pinnan alla ei piile vaaraa.
- Arvioi oma uimataitosi rehellisesti ja ui sen mukaisesti.
Kun veneilet
- Veneillessä on muistettava pelastusliivien käyttö: liivien on oltava päällä ja kiinnitettyinä, jotta niistä on hyötyä.
- Tee tilannearviointi ennen kuin lähdet vesille – älä anna sään yllättää.
- Varusta vene oikein: airot, ankkuri, äyskäri ja tulppa, moottoroidussa veneissä täytyy olla myös hyväksytty käsisammutin.
- Huomioi muut vesilläliikkujat.
Jäällä liikkumisen ABC
Vaaranpaikat jäällä
- Veden virtauksen vuoksi vaarallisia paikkoja ovat joet, järvien kapeikot, karikot, niemenkärjet, jokien ja purojen suistot sekä äkkijyrkästi veteen putoavien rantapenkereiden vierustat.
- Teollisuuslaitosten ja asutuskeskusten viemäreiden laskualueilla jää on heikkoa lämpimän päästöveden ja virtauksen takia.
- Sillat, laiturit ja jäissä makaavat alukset sitovat lämpöä ja synnyttävät virtauksia, jotka heikentävät jään niiden alla ja lähituntumassa.
- Vesistöjen syvänteiden kohdalla jää voi olla ympäröivää jäätä heikompaa, koska niissä oleva suurempi vesimäärä jäähtyy hitaammin.
- Kaislat tekevät jäästä seulan ja samalla hauraan.
- Laivaväylät ja kalastajien avannot ovat vaaranpaikkoja. Halkeaman kohdalla jään kantavuus heikkenee. Niiden ja muiden rikkoutumien kohdalle kinostuvan lumen alla jää ohenee ja voi joskus jopa sulaa kokonaan.
Lista vesiturvallisuusvälineistä
Katso video Vesipelastustaidot (Yle Areena- video) (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Vesiturvallisuusvälineitä
- Pelastusrengas
- Pelastuspatukka
- Heittoköysi/heittoliina
- Kanisteri
- Köysi ja pallo
- Pelastusliivit/kelluntaliivit
Jäällä
- Jäänaskalit
- Jääsauva
- Köysi (heittoliina)
- Reppu, joka on pakattu kelluttavaksi ja
- Vaihtovaatteet vesitiivisti pakattuna
Kylkiasento
Jos löydät tajuttoman henkilön, joka hengittää, muttei herää, hänet tulee kääntää kylkiasentoon hengityksen turvaamiseksi. Tämän jälkeen täytyy aina soittaa hätänumeroon, jotta henkilölle saadaan asianmukaista apua.
Toimintaohje
1. Saatko henkilön hereille?
- Herättele häntä puhuttelemalla ja ravistelemalla. Henkilö ei herää.
2. Soita hätänumeroon 112
- Voit myös huutaa apua, ja pyytää paikalla olevia tekemään hätäilmoitus numeroon 112.
- Hätäkeskuksen antamia ohjeita tulee noudattaa.
- Aseta tämän jälkeen autettava selälleen, ja selvitä hengittääkö hän normaalisti.
3. Avaa hengitystie
- Ojenna autettavan pää leuan kärjestä nostamalla ja toisella kädellä otsasta painamalla.
- Samalla tunnustele, katso ja kuuntele hengitystä. Tuntuuko ilman virtaus poskellasi? Liikkuuko rintakehä? Kuuluuko hengityksen ääni?
- Arvioi, onko hengitys normaalia, epänormaalia tai että se puuttuu.
4. Hengitys on normaalia
- Käännä henkilö kylkiasentoon.
- Huolehdi, että hengitystie on avoin ja henkilö hengittää normaalisti.
- Seuraa ja tarkkaile hengitystä ammattiavun tuloon asti.
Veneilyvarusteet
Veneestä on syytä löytyä aina seuraavat turvallisuusvarusteet:
- oikeankokoiset pelastusliivit, jokaiselle veneessä olijalle
- airot tai mela
- ankkuri
- äyskäri tai muu tyhjennysväline.
Moottoroidussa veneestä tulee lisäksi olla:
- hätäkatkaisin,
- hätämerkinantovälineet ja
- veneen perämoottorin koosta riippuen sammutin.
Talvivarusteet
Jäänaskalit
Kaulalla käyttövalmiina roikkuvat jäänaskalit ovat jokaisen jäällä liikkujan minimivarustus. Ilman terävää apuvälinettä itsensä vetäminen takaisin liukkaalle jäälle on äärimmäisen vaikeaa, jopa mahdotonta.
Reppu
Reppu pakataan kelluttavaksi ja sen on oltava napakasti mahavyöllä, sekä mahdollisella haararemmillä, kiinni. Hätätilanteessa avantoon pudonnut saa hyvän kellutusavun, kun kaikki repussa olevat varusteet on pakattu vesitiiviisti muovikasseihin ja reppu pysyy paikallaan. Takaisin kuivalle kipuaminen on helpompaa kelluttavan repun kuin pelastusliivien kanssa. Toisen auttamiseksi repun sivutaskuun laitetaan heittoliina tai 15 – 20 metriä pitkä köysi. Toinen pää sidotaan valmiiksi kiinni reppuun.
Miltä hukkuminen näyttää?
Hukkuva ihminen ei välttämättä näytä siltä, mitä useimmat ihmiset odottavat. Hukkuva ei välttämättä tee roiskeita tai huido käsillään apua, eikä aina pysty huutamaan apua. Puhutaankin ns. hiljaisesta hukkumisesta.
Yksi tapa varmistua on kysyä: ”Oletko kunnossa?” Jos ihminen pystyy vastaamaan, hän todennäköisesti on. Jos hän vain tuijottaa takaisin, sinulla voi olla alle 30 sekuntia aikaa auttaa. Yleensä ihmiset metelöivät, kun ovat vedessä. Kun he ovat hiljaa, mene paikalle ja selvitä, miksi.
Jos putoat veteen
- Pysy rauhallisena ja huuda apua.
- Jos vene kaatuu, pysy sen luona.
- Yritä kiivetä takaisin veneeseen tai pohjan päälle.
- Jos kaverisi putoaa veneestä, rauhoita, ota kättä pidempää avuksi ja pelasta.
- Huuda apua, ja kun pääset puhelimeen, soita numeroon 112.
Jos vene kaatuu
Jos jää pettää, toimi näin:
- Säilytä mielesi rauhallisena.
- Huuda heti apua.
- Käänny siihen suuntaan, josta olit tulossa. Jos kuljit hiihtäen, irrota sukset ellet muuten pääse ylös.
- Riko jäätä edeltäsi niin pitkälle kuin se särkyy.
- Kohota uintipotkuilla itsesi vaaka-asentoon ja ponnista itsesi jään päälle.
- Kieri, ryömi ja konttaa kunnes varmasti olet kestävällä jäällä.
- Hakeudu nopeasti lämpimään.
Katso myös video Liiku turvallisesti jäällä: Näin pelastaudut jäistä (Youtube- video) (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
Testaa oppimaasi Järki jäällä -pelissä (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
HRAP: Miten pelastetaan veden varaan joutunut?
Kun huomaat jonkun olevan hädässä, toimi seuraavalla tavalla (HRAP):
H
Hälytä lisäapua jos suinkin mahdollista, ennen kuin aloitat varsinaiset pelastustoimet. Tällä varmistat lisäavun saamisen paikalle.
R
Rauhoita pelastettavaa kertomalla hänelle, että apua on tulossa. Se antaa pelastettavalle turvallisuuden tunnetta ja voimia jaksaa vielä vähän aikaa.
A
Etsi apuväline, hae jotain kättä pidempää avuksesi ja turvaksesi, mieluiten jotain kelluttavaa. Jos olosuhteet ovat vaikeat, pyri saamaan apua muilta paikallaolijoilta tai soittamalla 112.
P
Pelasta: lähesty pelastettavaa varoen, mutta ripeästi. Pidä apuväline itsesi ja pelastettavan välissä ja ojenna apuväline pelastettavalle, jos pelastettava on lähellä rantaa. Välineen voi myös heittää hänelle. Auta pelastettava rantaan, tee tarvittavat ensiaputoimenpiteet ja toimita tarvittaessa jatkohoitoon.
HRAP video (Vimeo- video) (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Näin teet hätäilmoituksen
112 on yleiseurooppalainen hätänumero, johon soittaminen on maksutonta eikä suuntanumeroa tarvita.
Rauhallinen ja selkeä hätäilmoitus takaa nopean lisäavun. Soita hätäpuhelu itse, jos voit.
- Kerro, mitä on tapahtunut.
- Kerro tarkka osoite ja kunta.
- Vastaa kysymyksiin.
- Toimi annettujen ohjeiden mukaisesti.
- Lopeta puhelu vasta saatuasi luvan.
- Soita uudelleen, mikäli tilanne muuttuu.
Katso video: Lapsi soittaa 112 (Youtube- video) (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)